Siirry pääsisältöön

Kasvisruokapäivä!

Kasvisruokavalio on yleistynyt viime vuosina todella paljon. Ruoka on otettu vahvasti mukaan ilmastokeskusteluun, liha- ja maitotuotteiden valtavien päästöjen vuoksi. Vegaanituotteiden määrä esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa on kasvanut viimeisen vuoden aikana huimaa vauhtia.
Kasvisruokavalioon kuuluu monenlaisia eri sovellutuksia. Vegaaniruokavalio koostuu ainoastaan kasvipohjaisesta ravinnosta, eli kala, liha- ja maitotuotteet sekä kananmuna on jätetty kokonaan pois. Laktovegetaristiseen ruokavalioon ei kuulu liha, kala tai kananmuna, mutta maitotuotteet kuuluvat. Lakto-ovovegetaarinen ruokavalio on ruokavalio, johon ei kuulu liha tai kala, mutta maitotuotteet ja kananmuna kuuluu. Pescovegetaristi taas ei syö lihaa, mutta kalaa ja äyriäisiä kyllä ja joskus myös maitotuotteita ja kananmunaa. Lisäksi löytyy myös välimallin ruokavalioita, kuten semivegetaari, joka ei syö punaista lihaa sekä fennovegaani, eli henkilö, joka yrittää tulla toimeen vain suomalaisella kasviperäisellä ravinnolla. Äärimmäisyyksiäkin löytyy, kuten raakaruokavalio, eli ainostaan kasviperäisesrä, kypsentämättömästä ruuasta koostuva ruokavalio. Uskonnollisista syistä kieltäydytään myös usein tietyistä ruuista, esimerkiksi monet hindulaisuskonnon edustajat eivät syö eläinperäistä ruokaa.
Kasvisruuasta puhutaan usein, hieman vanhanaikaisesti, sitä että proteiininlähteitä ei ole ruuassa tarpeeksi. Kasviproteiinia saa kyllä runsaasti esimerkiksi palkokasveista, soijasta, pavuista ja herneistä. Nykyään kasvisruokavalion suurin haaste mahtaa olla vegaanien b12-vitamiinin saanti ja sitäkin saa ravintolisänä ei-eläinperäisenä tuotteena nykyään kaupoista ja apteekeista.
Huomioitavaa kasvisruuan valmistuksessa on raaka-aineiden pitäminen erossa kaikesta eläinperäisesrä (ristikontaminaatio) ja myös uusien raaka-aineiden erilainen käyttäytyminen. Lisäksi esimerkiksi annoskokonaisuuksia suunnitellessa täytyy ottaa huomioon, että vitamiineja, proteiinia ja kivennäisaineita on riittävästi ravinnossa.
Yleisiä kasvisruuan raaka-aineita ovat tofu, soija ja nykyään enenevissä määrin seitan ja quorn. Seitan on lihan tapaan tarjoiltava valmiste, joka valmistetaan gluteenijauhoista. Gluteiinijauhot sekoitetaan gramjauhojen kanssa, jonka jälkeen niihin lisätään soijakastike ja vesi. Sen jälkeen vaivataan, kunnes sitkoa alkaa muodostumaan taikinaan. Taikina laitetaan paloiteltuna kiehautettuun mausteliemeen, jonka jälkeen viipaleet ovat valmiita marinoitavaksi, jonka jälkeen se on valmis syötäväksi. Marinoinnin voi myös korvata pannupaistamisella ja maustamisella maun mukaan.
Tofua valmistaessa ruuaksi tulee tofu kuivata hyvin ja tärkeää on, että tofua ei paista liikaa, sillä se kuivuu. Paistamisen jälkeen tofu maustetaan hyvin runsaalla määrällä maustetta, sen voi myös marinoida yön yli.
Quorn on sienipohjainen lihankorvike, jossa on paljon tärkkelystä. Sidosaineena käytetään kananmunan valkuaista, joten se ei sovellu vegaaniseen ruokavalioon.

Kasvisruokapäivänä tiimimme valmisti soijarouherisottoa. Alunperin raaka-aineena piti olla tofu, mutta sitä ei valitettavasti ollut saatavilla. Meillä oli myös ongelmia VCC-lautteen kanssa, joten risotosta tuli hieman kuivahkoa, enkä oikein ollut tyytyväinen lopputulokseen. Pöytä oli kuitenkin
täynnä monenlaisia uusia makuja ja raaka-aineita, joten sain hyvin syödyksi. Tarjolla oli seitania,
vegaanista kornaa, quornia, täytettyjä paprikoita ja kikhernepihvejä. Oma suosikkini oli ehdottomasti korma! Harmittamaan jäi se, että tästä päivästä minulla ei juuri ole kuvamateriaalia, koska puhelimeni oli poikkeuksellisesti pukuhuoneessa puolet ajasta ja puolet ajasta olin risottovahtina.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jälkiruokapäivä!

Jälkiruokapäivä saapui ja pääosassa ennakkotehtävissä ja valmistuksessa oli kananmuna. Kananmuna on ruuanvalmistuksessa tärkeä raaka-aine. Sitä käytetään sidosaineena, emalgointiaineena, lisäkkeenä, koristeena ja sellaisenaan. Kananmunan käyttömahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Jälkiruokapäivänä kananmuna oli pääosassa, mutta itse otin kopin vegaanisesta suklaamoussesta, jossa kuohkeuttavana raaka-aineena ei ollut kananmuna, mutta siitä lisää tuonnempana. Kananmuna kypsyy keltuaisen osalta 68 asteessa ja valkuaisen osalta 70 asteessa. Kananmunan vaahtouttamisessa tulee ottaa huomioon lämpötilaja tuoreus. "Keski-ikäinen" ja huoneenlämpöinen kananmuna vaahtoutuu parhaiten. Kananmuna säilyy parhaiten 13-14 asteessa suhteellisen kosteassa. Säilyvyysaika on ihanteellisissa olosuhteissa jopa kuusi viikkoa. Parasta ennen -päivämäärä on munimisesta n. 28 päivää ja tämä päivämäärä printataankin usein kananmunakartonkeihin, vaikka säilyvyysaika olisi pidempi. Kananmunan tuoreuden ...

Leikepäivä!

Jouduon olemaan Amsterdam-pub-päivän pois, koska olin lääkärissä, joten viikkoni alkoi vasta tiistaina leikepäivällä. Leike on lihavalmiste, joka on alunperin tehty vasikasta, mutta nykyisin tehdään, varsinkin Suomessa, usein possusta. Se on porsaan tai naudan fileestä leikattu litteä pala, jota valmistetaan ja esivalmistetaan eri tavoilla. Usein leikkeet paneroidaan, joko yksin- tai kaksinkertaisesti. Yksinkertaisessa leivityksessä leike kastetaan kananmunaseokseen, jonka jälkeen se pyöritetään korppujauheessa. Kaksinkertaisessa leivityksessä leike käännellään ensin vehnäjauhoissa, sitten kananmunaseoksessa ja lopuksi vielä korppujauhoissa. Leikeruokia on esimerkiksi wieninleike, sveitsinleike, holsterinleike ja oskarinleike. Leikeruuat eroavat usein toisistaan lisukkeiden ja kastikkeiden mukaan, mutta esimerkiksi sveitsinleikkeeseen kuuluu juusto- ja kinkkutäyte. Leikkeet tulisi kypsentää läpikypsäksi 180-200 asteen lämpötilassa. Tiimimme halusi aluksi tehdä leikkeeksi sveitsinleikk...

Filepäivä!

9.11. oli vuorossa filepäivä, eli erittäin lihantäyteinen päivä. Tiimimme aamu alkoi heti sillä, että laitoimme viiden kilon valtavan paistin aluille. Ensin paistiin pyöriteltiin väriä 200-asteisessa VCC:ssä. Ruskistamisen jälkeen siihen hierottiin suola ja pippuri. Tämän työvaiheen jälkeen laitoimme paistin uuniin miedolle lämmölle (80 astetta) ja paistomittarin paistin siälle ilmoittamaan, koska paisti on 56-asteinen. Miedoista lämmöistä ja pitkästä ajasta oli siis kyse. Paistin esivalmistelujen jälkeen menimme tekemään choron-kastiketta ja se osoittautuikin erittäin haasteelliseksi. Choronkastike on bearnaisekastiketta, johon on lisätty tomaattipyreetä. Bearnaise-kastike emulsiokastike, jossa kananmunankeltuaiset ja voisula emulsoituu, eli sekoittuu keskenään. Aluksi tehdään reduktioliemi, eli maustetiivisteliemi. Keitimme siis aluksi kasaan sipulin, nesteen, rakuunan ja valkopippurin. Reduktioliemi siivilöitiin ja sitä lämmitettiin hiljalleen ja siihen sekoitettiin keltuaiset. Kel...